Gustaf Dalen

Tämä on hyvä majakka, kertoo ohikulkijoille missä ollaan.



Kihti (vesialue / sea area)
60°05′07.1″N, 20°59′00.6″E
Rakennettu / build 1947
Automatisoitu / automatized 1947
Valon korkeus / light height 11,7 m
Valon kanto / light reach 12 km (6,5 mpk)
Kunta / commune: Sottunga

Ruotsalaiset olivat jo ennen sotia alkaneet korvata majakkalaivojaan merenpohjaan rakennetuilla kasuuniperustaisilla pohjamajakoilla. Vähitellen niitä alettiin ottaa käyttöön Suomessakin. Vuonna 1947 rakennettiin ensin Kihdin selälle pieni Gustaf Dalénin teräsbetonimajakka. Kun sen havaittiin kestävän mainiosti arktisen talven koettelemukset, päätettiin ottaa luottavaisin mielin seuraava askel: rakentaa isompi samanlainen torni avomerelle Kalbådagrundin luokse.

Via veneily.fi ja lisätietoja Wikissä.



It even tells you, witch lighthouse it´s.

Swedes were already before the war started to replace lighthouse ships with the bottom of the sea built ground lighthouses. Gradually, they began to be introduced in Finland. In 1947 built the first to Kihti open sea: Gustaf Dalén lighthouse. When it managed well Arctic winter, it was decided to take confidence in the next step: to build a similar bigger tower to Kalbådagrund.
Via veneily.fi.

Utö

Utö, Saaristomeri / Archipelago Sea
59°46.9′N 21°22.3′E
Rakennettu / build: 1753, 1814
Valon korkeus / light height: 39,6 m
Valon kanto / light distance: 49 km (26,5 mpk)
Kunta / commune: Utö



Utön kalliosaari tunnetaan merimerkeistään jo keskiajalta periytyvistä purjehdusselostuksista. 1200-luvulla tiedetään saarella olleen kivistä ladottu kauas merelle näkyvä rakennelma ja 1500-luvulla masto, jonka huipussa oli tynnyri. Ensimmäinen asutus saarelle saatiin 1540-luvulla, kun Ruotsin kruunu määräsi kaksi jurmolaista kalastajaa muuttamaan saarelle, toimimaan tarvittaessa luotseina sekä polttamaan tulia laivojen opastamiseksi. Suomen ensimmäinen valomajakka rakennettiin Utön saarelle vuonna 1753. Arkkitehti Hårlemanin Ruotsin amiraliteettikollegiolle valmistamat piirustukset esittivät siroa sylinterimäistä harmaakivitornia. Majakan rakentaneet turkulaiset urakoitsijat toteuttivat suunnitelmat kuitenkin osaksi tavallisesta maakivestä ja huomattavasti arkisemmin. Valmistunut torni oli 31 metriä korkea ja siinä poltettiin kuutta rasvalamppua. Majakan valolaite käsitti kuusi rasvalamppua ja neljä kuparipeiliä, joilla valo heijastettiin merelle. Lampuissa poltettiin hamppuöljyä silloin, kun kruunun varastoista sitä heltisi. Muulloin poltettiin itsepyydystettyjen hylkeiden traania ja kalaöljyä. Ruotsin esimerkin mukaan majakkaan rakennettiin ulkoinen valo- ja savulaite: raudoitetun puomin nokassa roikkuva kori, jossa poltettiin kivihiiltä. Vuonna 1814 rakennettiin uusi majakka Suomen sodassa räjäytetyn vanhan tilalle. Tämä nelikulmaiseksi muurattu kivirakennus on majakan runkona vielä nykyäänkin. Valolähteenä oli suuren heijastuspeilin polttopisteeseen asetetut 10 talikynttilää, joita pyöritettiin käsivoimin. Tehottomaksi havaittu valolaite korvattiin kuitenkin vuonna 1818 kellolaitteen avulla pyörivällä öljylampulla ja lopulta 1826 se muutettiin kiinteävaloiseksi. Painavaa lähes kolmimetristä heijastinta liikutettiin pystyakselinsa varassa ympäri kerran tunnissa. Valokeila pysäytettiin viideksi minuutiksi kerrallaan tärkeimpiin ilmansuuntiin merenkulkijoita opastamaan. Tämä koettiin kuitenkin liian harvoin tapahtuvaksi sillä laivat ehtivät purjehtia useita meripeninkulmia täysin pimeässä ennen kuin majakka taas näyttäytyi seuraavan kerran. Myös valon teho koettiin riittämättömäksi. 1800-luvun alkupuolella majakanvartijoiden määrä nousi kahdesta neljään. He asuivat vuonna 1753 rakennetussa, nykypäivänäkin pystyssä olevassa "stenshusetissa", joka käsitti kolme huonetta ja pakarituvan. 1800-luvulla myös koko saaren väkiluku nousi lähelle sataa. Isoksi paisunut syrjäinen yhteisö vaati vähitellen hengellistäkin ravintoa. 1800-luvulla saarelle saatiin sekä koulu että kirkko. Jo 1800-luvun alussa sisustivat saarelaiset majakan kolmannen kerroksen kirkoksi, jossa saaren vanhimmat miehet, joskus jopa Korppoon pappi, pitivät joka pyhäistä jumalanpalvelusta. Kirkossa oli saarnastuoli, alttari, lukkarinpenkki ja -numerot, kirkon penkit sekä alttaritaulu. Koulutoimintakin aloitettiin jo 1840-luvulla, kun ylimajakanvartija aloitti majakka- ja luotsiväen kirjoitus- ja laskutaidon harjoittamisen. Kansakoulu perustettiin vuonna 1884. Vuonna 1865 majakka sai punavalkoisen pystyraidoituksensa ja vuonna 1869 sen lyhtyosa muutettiin nykyistä vastaavaksi. Vuonna 1935 Utöstä tuli Suomen ensimmäinen radiomajakka. Tornin tyveen rakennettiin kivinen voima-asema, josta lopulta koko saari sai sähkönsä. Majakan kiinteä valo todettiin vähitellen hankalaksi sen sekoittuessa saaren muihin valoihin ja niinpä valo muutettiin nykyiseksi vilkkuvaloksi.

Utön majakka Via veneily.fi ja lisätietoja Wikissä.

Jussarö

Sundharun, Suomenlahti / Gulf of Finland
59°47.41′N 23°32.98′E
Rakennettu / build: 1922, 1953, 1962, 1963
Automatisoitu / automatized: 1922
Valon korkeus / light height: 30.0 m
Valon kanto / light distance: 31,1 km (16,8 mpk)
Kunta / commune: Tammisaari

Luodoilla oli puinen merimerkki jo 1817. Vuonna 1824 myrsky vei merkin mennessään. Keko rakennettiin uudelleen. Vuonna 1887 päätettiin rakentaa majakka ja se rakennettiin Jussarön saareen. Majakanvartijoille perheineen rakennettiin asunnot majakan läheisyyteen. Vuosina 1893 - 1906 majakka oli valaistu myös talvisin sillä Suomenlahti ei leutoina talvina jäätynyt vaan liikenne sai jatkua talven ympäri. Majakka osoittautui rakenteiltaan huonoksi ja sijaintikaan ei ollut paras mahdollinen.

Uusi majakka päätettiin rakentaa 1922. Majakka tehtiin Sundharunin luodoille Jussarön eteläpuolelle lähemmän väyliä. Majakka suunniteltiin alun perin automaattiseksi, jolloin majakanvartijoille ei tarvinnut rakentaa tiloja majakkaan. Nykyään majakka toimii tuulienergialla.

Via www.fma.fi





There was a wooden day beacon on the rocks already in 1817. A storm ripped the beacon off in 1824. The hill was piled up anew. In 1887 a lighthouse was built on Jussarö island. Homes for lighthouse keepers and their families were built near the lighthouse. In the years 1893-1906 the lighthouse was lighted also during winter because the Gulf of Finland did not freeze over during the moderate winters so that traffic could go on there through winter. The lighthouse did not prove out very good in its structures, nor was its location the best possible one.

A new lighthouse was built in 1922 on Sundharu rocks south of Jussarö closer to the channels. The lighthouse was designed to be automatic to begin with so that no premises needed to be built in the lighthouse for lighthouse keepers. These days the lighthouse runs on wind power.

Via www.fma.fi

Porkkala

Porkkalan majakka on rakennuksena sellainen, jollaisen majakan tulee mielestäni ollakin: jykevä ja arvostusta herättävä. Ei mikään ultramoderni merenkulkuläpsykkä, vaan ihka aito majakka.

Porkkala, Suomenlahti / Gulf of Finland
59 52,1 N 24 18,4 E
Rakennusvuosi / build: 1920,1961,1965,1984,1992
Valon korkeus / light height: 21,4 m
Valon kantomatka / light distance: 12,0 M
Kunta / commune: Kirkkonummi

Porkkalan eteläpuolinen väylä sai ensimmäisen valomajakkansa vuonna 1800. Suunnitelmat majakkaan teki luutnantti Gustaf Brodd ja piirrustukset hyväksyi nuori kuningas Kustaa IV Adolf, jonka hyväksymismerkintä ja nimikirjoitus ovat näkyvissä piirrustuksen oikeassa ylälaidassa. 15 metriä korkean kivestä louhitun tornin kellari rakennettiin polttoainetta varten ja keskikerrokseen yksi huone majakanvartijan asunnoksi. Majakan kivitornin laella oli kahdeksankulmainen puinen lanternirakennus, jossa oli yksitoista koristeellista kaari-ikkunaa. Majakka toimi aluksi kymmenellä hamppuöljyä polttavalla lampulla joiden valo heijastettiin merelle suurella pyöreällä heijastimella. Joskus polttoaineena käytettiin myös puukaasua, jota saatiin majakan yhteyteen rakennetusta sysimiilusta. Järjestelmän etu oli sivutuotantona tuleva sysi ja terva, joita myytiin eteenpäin. Rönnskärin ensimmäinen valomajakka tuhoutui käyttökelvottomaksi Suomen sodassa 1808-09. Vuonna 1814 korjattu uusi kynttilöillä ja öljylampulla toimiva majakka todettiin lähes samantien epäkäytännölliseksi. Lyhdyn heijastin oli kehnotekoinen, kellokoneisto pyöri liian hitaasti ja itse tornikin oli liian matala. Vuonna 1822 majakkaa korotettiinkin ja siihen asennettiin uusi 17 öljylamppua käsittävä valolaitteisto. 1800-luvun aikana majakkaan tehtiin lukuisia parannuksia. Tornia korotettiin siten, että koko loiston korkeudeksi tuli 50 metriä merenpinnasta. Vähitellen myös kellokoneisto poistettiin ja majakka muutettiin vilkkuvaloisesta kiinteävaloiseksi. Vuosina 1881-82 majakkaan asennettiin uusi Fresnelin järjestelmän mukainen linssistö. Vuonna 1928 Porkkalan Kallbådan majakan valmistuttua Rönnskär muutettiin tunnusmajakaksi. Porkkalan Kallbådan majakan rakentaminen tuli ajankohtaiseksi 1920-luvulla, kun Rönnskärin majakan oli todettu sijaitsevan liiaksi saariston sisäpuolella. Sumumerkinantoasemalla varustettu uusi majakka rakennettiin 6,5 mpk etelämmäksi entisestä majakasta pienelle myrskyille ja ahtojäille alttiille Kallbådan luodolle. Rautabetonin käyttöönotto mahdollisti majakan rakentamisen rakennustöitä vaikeuttaneista myrskyistä huolimatta. Koko viime sotien ajan majakan miehitys oli neljä majakkamiestä ja useita sotilaita. Rauhan tultua se jäi Porkkalan vuokra-alueen sisäpuolelle ja oli 1944-1955 neuvostoliittolaisten valvonnassa. Porkkalan takaisinsaamisen jälkeen majakka oli niin huonossa kunnossa ettei siinä voinut enää asua. Majakanvartijat sijoitettiinkin Rönnskäriin, mistä käsin he hoitivat tehtäviään. Nykyisin majakkaa hoidetaan kaukovalvonnalla Harmajalta käsin.

Via veneily.fi

Ps. Eikös muuten ole Merenkulkulaitoksen sivuilla kamala kuva ko. majakasta?

Porkkala lighthouse is something, that I like. There´s one reason: it looks like lightHOUSE. It´s very robust and awesome.